Vuosi 2013 paketissa

Arabiemiraatit 2013Ja vuosi oli hyvä paketti, ainakin itselleni. Tätä kirjoittaessa en voi olla ajattelematta Schumin tilannetta ja toivon vain, että enkelit olisivat olleet mukana vamman syntyhetkellä. Keskushermoston vammat ovat niin arvaamattomia ja kun sattuu kohdalle väärä päivä, väärä kulma ja väärä asento niin seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Muistan tämän omaltakin kohdallani niskanikaman murtuessa jättäen hermoyhteydet poikki ja pysyvän vammatilan. Toivottavasti pysyviä vammoja Schumille ei synny.

Kevät 2013 lähti mallikkaasti liikkeelle Arabiemiraattien kolmen kisan kiertueella, jossa tuloksena oli maailman kärkiajat 100m, 200m ja jopa 400m. Tuo pisin matka kun on se minulle heikoin matka ja suorituksen epäonnistumisprosentti lähentelee yhdeksääkymmentä J Dubaissa onnisti! Toukokuussa vuorossa oli Sveitsin kaksi eri kilpailutapahtumaa ja ennakkoon ratojen tiedettiin olevan nopeimpien joukossa maailmassa eli sopivasti kovettunut mondo. Mutta juuri silloin satuimme olemaan Euroopan kylmimmässä pisteessä, Notwillissä. Tungimme aamusella välihousuja, öisin lisäpeittoja ja fyssareilta lainattuja villasukkia. Eikä se vaikuttanut positiivisesti kenenkään kelaamiseen. Villasukat kyllä lämmitti. Mutta sen reissun kilpailuajat eivät olleet sitä mitä haettiin. Takaisin lämpimään Suomeen!

Heinäkuu, MM-kisat, Lyon

Olin ajatellut treenaavani kovaa pitempää kuin Paralympialaisiin valmistautuessani. Näin myös teinkin ja se tuntui sopivan minulle. MM-kisoissa olin mielestäni jopa paremmassa vedossa kuin Lontoossa. Tällä kertaa Lyonissa ollessamme olimme sitten yhdessä Euroopan kuumimmista pisteistä. Joka päivä olimme lähes 40 asteen helteessä ja asiaa ei helpottanut se, että kisajärjestäjien teltassa ei ollut tuulettimia eikä läpivetoa byrokratian takia suvaittu. Ennen kisastarttia kilpailijat vietiin tähän telttaan tarkastuksia varten 45 minuuttia ennen. Huoltajat toivat kilpaa jäitä väistellen kisajärjestäjien kieltoja tulla telttaan sisään. Sieltä sitten suoraan lasketeltiin stadionille.

MM-100 metriä

Voitto! Aivan eri ajalla kuin kukaan olisi uskonut. 5 minuuttia ennen starttia pilvettömältä helletaivaalta löytyi varmaan koko Euroopan ainoa sadepilvi. Ihan sellainen pikkuinen. Vettä tuli hetken paljon ja se loppui heti finaalimme jälkeen. Vesisade vaikuttaa hanskan ja kelausvanteen väliseen kitkaan ja oikeastaan sitä kitkaa ei hirveästi ollut. Tärkeintä oli keskittyä ja kun kitkaa hetkeksi löytyi, työntää niin kovaa kuin pystyi. Onnistui!

MM-200 metriä

Voitto! No ei sittenkään! Hopea uusintakisasta on hyvä saavutus mutta kun.. Varsinaisessa finaalissahan sisäradan algerialainen ajautui radalleni ja minun oli pakko väistää ulommalle radalle, jossa italialainen kelasi. Domino oli valmis ja maaliviivan jälkeen italialainen ilmoitti minulle tekevänsä protestin. Yllättävän nopeita ne ovat! Kun pääsin haastattelupisteestä pois näkyi tuomarineuvoston kopissa jo 5-6 kovaäänistä italialaista. Tuomarit pyörittivät toista tuntia videoita ja ilmoittivat ,että algerialainen oli aiheuttaja ja hänet hylätään. Ihmetys oli suuri kun myös ilmoittivat, että lähtö uusitaan ilman algerialaista. Menköön, ajattelin. Edessä on aamukisa ja kun tänään kulki niin miksi ei huomennakin.

Aamulla herätessäni tunsin, etten ollut palautunut eilisillan kisasta. Sama se on muillakin, ajattelin. Niin kait se oli ja meksikolainen vei voiton. Ansaitsi sen kelaamalla todella puhtaasti ja hyvin! Soppa kuitenkin oli valmis, puhelimet soi ja kisaa käytiin läpi lukuisten eri tahojen kanssa.

MM-kisat kuitenkin kokonaisuudessaan menivät oikein hyvin ja tuntui, etten ollut tehnyt turhaa työtä Lontoon jälkeen.

Uudet haasteet

Kansainvälinen Paralympiakomitea IPC ilmoitti, että Riossa kelataan sprinttimatkoista ainoastaan 100m ja 400m (jos sitä nyt sprinttimatkaksi voi sanoa). Tämä tarkoitti siis sitä, että nyt oli panostettava 400m harjoitteluun ja samalla pitää päämatka 100m huipussaan. Miten siinä onnistutaan? Lapinlahden Lintujen Timo Eränkö tokaisisi varmaan ”..luoja tietää, jos sekään!” No, eiköhän kaikki mene hyvin ja nyt kaikki edellytykset olla huipulla molemmilla matkoilla, ovat olemassa. Uusi, 400m varten tehty kelaustuolin runko saapuu tammi-helmikuun vaihteessa. Se on hieman pystymmässä asennossa oleva, jotta hengit

täminen olisi helpompaa. Nykyisessä tuolissa hengitys vaikeutuu noin 230 metrin kohdalla. Kesän jälkeen päivittäisvalmennuksessa mukana ollut valmentajani Saunavaara vaihtoi uusiin maisemiin ja tilalle tiimiin tuli Teemu Janhunen. Uusia tuulia myös sillä puolella.

Vuosin 2014 vaikuttaa hyvältä vuodelta! Tämän hetkisten yhteistyökumppaneiden (Herbalife, PT-keskus, Auron ja Medilaser) kanssa on hyvä matkata eteenpäin! Matka Rioon on vielä pitkä ja välissä on ensi elokuun Euroopanmestaruuskisat Walesissa ja vuoden 2015 Maailmanmestaruuskisat Dohassa, Qatarissa.

Vuoden 2014 tapahtumat alkavat Teneriffan leirillä 19.tammikuuta. Yritän opetella twitterin käyttöä, joten jos haluat niin löydät minut myös sieltä #tonipiispanen

Kaikille teille Hyvää vuotta 2014!! Se on varmasti hyvä vuosi!!

Toni

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa